Tulevaisuuden näkökulmia teollisuustyön ergonomiaan – mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Kansainvälinen ergonomiayhdistys (IEA - International Ergonomics Association) tarjosi kesäkuussa 2021 mahtavan näköalapaikan kuulla tutkijoiden ja asiantuntijoiden pohdintoja kehitteillä olevien teknologioiden merkityksestä tulevaisuuden työhön teollisuus 5.0. -toimintaympäristössä.

Ergonomiakongressiin osallistui kaikkiaan yli 1300 tutkijaa, alansa asiantuntijaa ja muuta ergonomiasta kiinnostunutta. Esityksiä oli 800, joten jokaiselle löytyi varmasti itseään kiinnostava aihepiiri, joihin liittyvistä esityksistä pääsi kongressiviikon aikana nauttimaan sekä syventymään vielä jälkeenpäinkin tutustumalla kongressin tutkimuksista koostettuihin julkaisuihin.

Teollisuuden näkökulmasta yksi erityisen kiinnostava aihepiiri oli uudet teknologiat ja niihin liittyvät rajapinnat, kuten ihmisen ja robotin välinen yhteistyö ja vuorovaikutus. Tutkimustuloksia esiteltiin esimerkiksi yhteistyörobottien, cobottien, tekoälyn ja ulkoisten tukirankojen, eksoskeletonien, mahdollisuudesta auttaa tulevaisuudessa ehkäisemään työperäisiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

 

Työperäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien esiintyvyys on edelleen suurta EU:n alueella

Vaikka monet EU:n alueella toimivista yrityksistä ovat onnistuneet vähentämään olennaisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksia esimerkiksi vähentämällä raskaiden taakkojen liikuttelua ilman apuvälineitä sekä tehostamalla riskienarviointia ja työn kehittämistä, työperäiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yhä merkittävä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden syy.

Manuaalisen työn tarve ei ole olennaisesti vähentynyt edes paljon puhutun robotisaation myötä, etenkään logistiikka-alalla. Vaikka olemmekin nähneet monia esimerkkejä pitkälle automatisoiduista logistiikkakeskuksista, niin kongressissa esitetyn tutkimuksen mukaan 80 % varastoista toimii edelleen manuaalisesti. Logistiikkakeskuksissa työtehtävät edellyttävät yleensä kuormien työntämistä, vetämistä tai nostamista ja kantamista. Nämä työtehtävät voivat aiheuttaa haitallista kuormitusta tuki- ja liikuntaelimistölle, jolloin sairauspoissaolojen ja pahimmassa tapauksessa työkyvyttömyyden riski kasvaa.

Auttaisivatko cobotit ja eksoskeletonit työntekijöitä pysymään terveinä?

Ihmisen ja robotin välisen yhteistyön tarkastelu nousi useassa tutkimuksessa esille. Vaikuttaisi siltä, että esimerkiksi yhteistyörobottien, cobottien, laajemmalle käytölle voisi olla tarvittavat valmiudet jo lähitulevaisuudessa, jo vuoteen 2025 mennessä. Tällöin ihmisen rinnalla, samalla työpisteellä, työskentelisikin yhä useammin cobottityökaveri.

Eksoskeletonit ovat puolestaan ihmistä avustavia ulkoisia tukirankoja, joita on kehitetty tukemaan työntekijää esimerkiksi hankalissa ääriasennoissa työskenneltäessä. Tukirangat voivat olla aktiivisia, esimerkiksi moottorien avulla toimivia, tai passiivisia, yleensä jousivoimalla toimivia. Vaikka tutkimusta on jo tehtykin, tarvittaneen vielä lisää tutkimusta ulkoisten tukirankojen käytöstä etenkin todellisissa työympäristöissä työskenneltäessä, erityisesti käyttömukavuus ja turvallisuustekijät huomioiden. Suomessa tätä tutkimusta tekee esimerkiksi Työterveyslaitos. Lisätutkimuksen tarpeeseen perustuen kongressissa arvioitiinkin, että eksoskeletoneja nähtäisiin yleisemmin teollisuudessa aikaisintaan vuosina 2025–2030.

Kaikessa ihmisen ja robotin yhteistyöhön liittyvissä teknologioissa on otettava tarkoin huomioon kognitiivisen ergonomian näkökohdat, sillä vaikkapa cobotin ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa myös työn sujuvuuteen ja tuottavuuteen.

Tekoäly ja konenäkö avustamaan ergonomia-arvioinneissa?

Tekoälyn ja tietokonenäön ennustetaan avustavan ergonomia-arvioinneissa 5–10 vuoden kuluessa. Näitä teknologioita hyödyntämällä voisi olla mahdollista lisätä ergonomia-arviointien määrää ja näin ennaltaehkäistä entistä tehokkaammin tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Vaikka osa näistä sovelluksista on jo markkinoilla, tuotekehitystä ja tutkimusta tarvitaan yhä. Lisäksi on arvioitu, että yksistään biomekaaniset lähtökohdat eivät riitä koko riskin määrittämiseen.

Riittämätön palautuminen työpäivän aikana lisää niin fyysistä kuin psyykkistäkin väsymystä ja voimistaa osaltaan haitallisten fyysisten kuormitustekijöiden vaikutusta. Riittävän tauottamisen tärkeys onkin lähtökohtana sellaisille jo markkinoilla oleville sovelluksille, jotka perustuvat fysiologisiin mittauksiin. Sovellukset ehdottavat mittausten perusteella tauottamaan työtä riittävän ajoissa, jotta työntekijä jaksaisi työskennellä hyvin koko työvuoron ajan. Näin työntekijällä olisi mahdollisuus näin palautua myös työpäivän jälkeen.

Tuottavuuden edistäminen ergonomian avulla edellyttää huolellista suunnittelua

Kongressiesityksistä välittyi selkeä viesti uusiin teknologioihin pohjautuvien ratkaisujen suunnittelussa: ihmisen ominaisuudet ja kyvyt on oltava suunnittelun keskiössä.   Ergonomian avulla onkin mahdollista huomioida kaikki olennaiset tekijät ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta suunniteltaessa. Ergonomia mahdollistaa lisäksi samanaikaisesti sekä tuottavuuden että työntekijöiden työkyvyn edistämisen.

Ergonomian parantamisen ei välttämättä aina tarvitse olla työn kehittämisen ensisijainen tavoite, mutta sitä kannattaa aina hyödyntää erittäin tehokkaana työkaluna työn sujuvuutta ja sen myötä tuottavuutta edistettäessä. Tästä syystä onkin olennaisen tärkeää, että omaksuisimme ihmislähtöisen lähestymistavan myös uusien teknologioiden käyttöönottoa suunniteltaessa työpaikoillamme.

Jonna Patama, tuoteryhmäpäällikkö, Treston 

Treston on IEA:n ja Suomen Ergonomiayhdistyksen jäsen sekä aktiivinen ergonomian edistäjä.

Käytetyt lähteet ja kiitokset: Esitykset Kansainvälisen ergonomiayhdistyksen ergonomiakongressissa (The 21st Triennial Congress of the International Ergonomics Association) 14.-18.6.2021

Lue lisää aiheesta:
Teollisuus 5.0 Euroopan teollisuudessa: https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/research-area/industrial-research-and-innovation/industry-50_en
Kansainvälinen ergonomiayhdistys, IEA: https://iea.cc/about/iea-triennial-report-2018-2021/
Suomen Ergonomiayhdistys ry: https://www.ergonomiayhdistys.fi/etusivu/
Työterveyslaitos: Kädet koholla työskentelyn keventäminen eksoskeletonin avulla (2020-2021) -hanke: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/kadet-koholla-tyoskentelyn-keventaminen-eksoskeletonin-avulla-2020-2021/